Lahjakkuuden riittämättömyydestä

Oma harjoitustyö syyskuulta 2012. 8B lyijykynä.

"Jos mullakin olis tuommoiset lahjat niin kyllähän mäkin... Helppohan se sun on, kun sä oot niin lahjakas!" Ehkä olet itsekin sanonut näin. Tai kuullut jonkun sanovan. Lause voi kuullostaa kehulta, mutta siinä on myös sisäänrakennettuna oletus, joka ei pidä paikkaansa. Nimittäin lahjakkuuden riittävyys jonkin taidon omaamiseen.

Epäilemättä kaikilla on taipumuksia kehittyä joissakin asioissa toisia ripeämmin. Omissa lapsissanikin sen huomaan; ensimmäinen osasi vuoden ikäisenä sanoa nelisenkymmentä sanaa, kun toinen lausui parivuotiaana vasta muutamia. Tämä blogi keskittyy lapsieni sijasta graafiseen suunnitteluun ja kuvittamiseen. Siksi pyrinkin kirjoittamaan lahjakkuudesta blogini näkökulmasta.

Tästä projekti alkoi

Aiemmassa blogikirjoituksessani sivusin Malcolm Gladwellin 10 000 tunnin sääntöä. Gladwellin mukaan treenaamalla jotakin asiaa edellämainitun tuntimäärän oppii hallitsemaan sen. Hyvä esimerkki tästä löytyy vaikkapa kuvataiteen puolelta. Amerikkalainen 22-vuotias nuori mies Jonathan Hardesty halusi intohimoisesti oppia piirtämään. Hän aloitti urakan vuoden 2002 syyskuussa ja tuli dokumentoineeksi projektiaan Concept Art-nimisen sivuston keskustelufoorumille. Vasemmalla olevasta kuvasta selviää Jonathanin aloitustaso.

Neljä vuotta myöhemmin

Neljä vuotta myöhemmin Hardesty pystyi maalaamaan mm. oikealla olevan pääkallon. En ota kantaa siihen, oliko Jonathan suuri taiteilija 10 000 tunnin harjoittelun jälkeen. Selvää on  kuitenkin se, että piirustustaito oli harjoittelun seurauksena kehittynyt hämmästyttävän paljon. Osa siitä selittynee lahjakkuudella, mutta epäilemättä suurin osa Jonathanin taidoista oli seurausta päättäväisestä ja intohimoisesta harjoittelusta.

Intohimo ja mielekkyys. Sisäsyntyinen nautinto jostakin asiasta. Näistä asioista koostuu mielestäni lahjakkuus. Nämä tekijät auttavat uppoutumaan ja sysäävät eteenpäin oppimisessa. Uppoutuminen on syvää keskittymistä. Tekemisen täytyy olla mielekästä jotta siihen uppoutuu kokonaisvaltaisesti.  Jos asia ei tunnu mielekkäälle, kiinnostusta oppimiseen ei ole, eikä näin ollen myöskään hedelmällistä pohjaa pitkäaikaismuistiin jäävälle oppimiselle.

Lahjakkuus on mielestäni sisältä päin tulevaa syvää kiinnostusta johonkin asiaan. Intohimoinen kiinnostus avaa portit kehittymiseen. Taidon saavuttaminen puolestaan vaatii valtavan määrän harjoittelua. Pelkkä lahjakkuus ei siihen riitä.